Tänään 25. marraskuuta vietetään Kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Keskustelu varjopandemiasta, eli naisiin kohdistuvasta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta lisääntyi merkittävästi koronakriisin puhkeamisen jälkeen. Sukupuolittuneen väkivallan lopettaminen on yksi keskeinen tavoite myös Suomen kansallisessa Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmassa, jonka luomisessa 2250-verkosto on ollut aktiivisesti mukana.
Keskustelussa sukupuolittuneesta väkivallasta korostuu valitettavan usein vain aikuisten naisten kokemukset väkivallasta. Nuoriin teini-ikäisiin tyttöihin kohdistuva väkivalta jää usein keskustelussa huomioimatta – erityisesti silloin, kun puhutaan nuorten välisestä väkivallasta. Hyvin usein nuorten välinen väkivalta käsitetään lähinnä koulussa tai verkossa tapahtuvana kiusaamisena. Olisi tärkeätä muistaa, että kuten aikuisilla, niin myös nuorilla väkivalta saattaa tapahtua nuorten välisissä ihmissuhteissa, kuten seurustelussa.
Joka neljäs nuori on kokenut seurusteluväkivaltaa
Seurusteluväkivalta on nuoria koskeva parisuhdeväkivallan ilmenemismuoto. Suomalaisista nuorista jopa neljännes on joutunut väkivallan uhriksi seurustelusuhteessa, jossa vakavimmat seuraukset aiheutuvat nimenomaan tytöille. Väkivalta saattaa ilmentyä aluksi esimerkiksi toisen osapuolen kontrolloimisena tai eristämisenä läheisistä. Yleensä väkivalta muuttuu ennen pitkää raaemmaksi ja saattaa kärjistyä lopulta fyysiseksi väkivallaksi.
Nuorten seurusteluväkivalta eroaa monilla tavoin aikuisten välisestä parisuhdeväkivallasta. Nuoret ovat harvemmin taloudellisesti riippuvaisia toisistaan, eivätkä välttämättä asu vielä yhdessä. Onkin tärkeätä ottaa huomioon, että seurusteluväkivallassa potentiaaliset väkivallan tilat eivät ole toisistaan erillisiä. Seurustelusuhteissa väkivalta saattaa ilmetä samanaikaisesti niin kotona, koulussa kuin verkossa.
Seurusteluväkivallassa hämmennystä aiheuttaa se, että väkivallan tekijä on yleensä nuorelle läheinen ja rakas ihminen. Nuorten emotionaaliset ja kognitiiviset taidot ovat vielä kehitysvaiheessa, ja nuori saattaa pitää väkivaltaa merkkinä intohimoisesta tai palavasta rakkaudesta. Suurin osa nuorista ei kerro väkivallasta kenellekään, ei edes omille ystävilleen. Vielä harvemmin väkivallasta kerrotaan jollekin aikuiselle.
Seurusteluväkivallan ehkäisemisen kautta torjutaan muuta väkivaltaa
Suomen 2250-toimintaohjelmassa halutaan kiinnittää entistä enemmän huomiota väkivallan ehkäisemiseen tehokkaana rauhan saavuttamisen keinona. Väkivallan syyt ovat usein rakenteellisia ja juontuvat esimerkiksi eriarvoisuudesta ja syrjinnästä. Kuuluminen vähemmistöön lisää merkittävästi nuoren riskiä joutua väkivallan uhriksi.
Ehkäisemällä nuorten seurusteluväkivaltaa vähennettäisiin merkittävästi muita väkivallan muotoja, kuten aikuisiällä tapahtuvaa parisuhdeväkivaltaa, sillä väkivaltainen käyttäytyminen on usein ylisukupolvista. Jos väkivallan tekijä on joutunut lapsena todistamaan vanhempiensa välistä riitelyä ja väkivaltaa, saattaa se johtaa nuoren riskikäyttäytymiseen omissa myöhemmissä parisuhteissa. Vastaavasti väkivallan uhriksi joutunut lapsi tai nuori saattaa alkaa hyväksymään häneen kohdistuvaa väkivaltaa myöhemmin elämässään.
Seurusteluväkivallan ehkäisemisen kautta voidaan ehkäistä myös väkivaltaista ekstremismiä ja terrorismia. Useilla terroristisia tekoja suorittaneilla henkilöillä on aiempaa taustaa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta sekä seksuaalisesta häirinnästä. Kiinnittämällä huomiota tällaisiin aikaisiin varoitusmerkkeihin voitaisiin siis estää väkivallantekoja myöhemmin.
Nuoret mukaan seurusteluväkivallan ennaltaehkäisemiseen
Suomen 2250-toimintaohjelma muistuttaa, että nuoria ei pidä nähdä vain uhreina tai väkivallan tekijöinä. Meidän tulee pystyä paitsi tarjoamaan nuorille seurusteluväkivallan uhreille ja tekijöille riittäviä tukipalveluita, mutta myös nähdä nuoret tärkeänä voimavarana väkivallan ennaltaehkäisyssä ja rauhankulttuurin edistämisessä.
Nuorten olisi tärkeää saada laadukasta tunne- ja turvataitokoulutusta jo varhaisessa vaiheessa. Vuodesta 2015 lähtien puolustusvoimat on tarjonnut varusmiehille tunnetaitokoulutusta naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisemiseksi mutta olisi tärkeää, että tällainen koulutus olisi kaikkien nuorten saavutettavissa. Väkivaltaisen käyttäytymisen tunnistaminen on tärkeä taito niin uhrille kuin väkivallan tekijälle itselleen. Laadukkaan koulutuksen avulla nuorille voidaan tarjota tehokkaita mielenterveyspalveluita omien traumojen käsittelyyn mahdollisimman varhain.
Seurusteluväkivallan käsittelyä vaikeuttaa se, että tietoa aiheesta on toistaiseksi vähän. Tähänastinen tutkimus arvioi ylipäänsä huonosti sukupuolen ja muiden tekijöiden osuutta seurusteluväkivallassa. Väkivallattomien toimintatapojen tutkimus ja koulutus on nimetty yhdeksi 2250-toimintaohjelman tavoitteeksi ja jää nähtäväksi, koskeeko tämä tavoite myös nuorten seurusteluväkivaltaa.
Nuoruudella on erityislaatuinen asema lapsuuden ja aikuisuuden välissä. Seurusteluväkivalta vaikuttaa negatiivisesti nuoren minäkuvaan ja itsetuntoon, joka on haitallista niin väkivallan uhrille kuin tekijälle itselleen. Seurusteluväkivallan yhteys muuhun väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja yhteiskuntarauhan järkkymiseen on ilmeinen, jonka takia tarvitsemme jatkossa aiheesta entistä enemmän keskustelua.
Katri Leppälaakso
Kirjoittaja on Suomen YK-nuorisodelegaatti ja Suomen 2250-verkoston jäsen.
Lähteet ja lisää lukemista:
Díaz, P. C., & Valji, N. (2019). Symbiosis of Misogyny and Violent Extremism. Journal of International Affairs, 72(2), 37-56.
Niemi, J. (2011). Seurusteluväkivalta ja muut väkivaltakokemukset. Nuorisotutkimus 2/2011.
Nuorten Exit. (2021). Nuorille. Seurusteluväkivalta. https://nuortenexit.fi/nuorille/omat-rajat/seurusteluvakivalta/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Rikosuhripäivystys. (2021). Seurusteluväkivalta. https://www.riku.fi/rikoksen-uhrina/lapsi-ja-nuori-rikoksen-uhrina/seurusteluvakivalta/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Pääkkönen, H. L. (2019). ” Seurusteluväkivalta on väärin ja siihen pitäisi puuttua heti”: Lukioikäisten nuorten ajatuksia ja kokemuksia seurusteluväkivallasta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
Ulkoministeriö. (2021). Nuoret, rauha ja turvallisuus Suomen kansallinen toimintaohjelma 2021–2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163332/UM_2021_03.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)